Valtiojohtajan kirjoitus ”Suuren aron seitsemän ulottuvuutta”

Avaruus on kaikkien kappaleiden mitta ja aika on kaikkien tapahtumien mitta. Kun ajan ja

avaruuden rajat yhtyvät, alkaa kansallinen historia. Eikä tämä ole vain kaunokielinen mietelmä.

Jos esimerkiksi ajatellaan saksalaisten, italialaisten tai intialaisten kansojen historiaa, niin aivan

oikeutetusti nousee kysymys näiden kansojen alueiden ja saavutusten yhteydestä tuhatvuotisen

historian aikana. Tietenkään muinainen Rooma ja nykyinen Italia eivät ole sama asia, mutta

italialaiset ovat syystä ylpeitä juuristaan. Muinaiset gootit ja nykyiset saksalaiset eivät liioin ole

yksi ja sama kansa, mutta ovat kaikki osa Saksan valtavaa historiallista perintöä. Muinaisen

polyetnisen Intian ja nykyisen Intian kansan katsotaan oikeutetustimuodostavan yhden

ainutlaatuisen sivilisaation, joka jatkaa kehitystään historian katkeamattomassa virrassa.

Tämä onkin oikea tarkastelutapa, joka auttaa paikantamaan kansan lähtöpisteen ja hahmottamaan

kansallisen historian koko syvyydeltä ja kaikilta osin.

Myös Kazakstanin historiaa tulee tarkastella nykytieteen tasolla eikä yksityiskohtiin paneutuen.

Tätä puoltavat vakuuttavat argumentit.

Ensiksi useimmat esivaltiolliset yhteisöt, joiden merkittävyydestä tulee puhe jäljempänä,

muodostuivat Kazakstanin alueella ja niistä tuli yksi osa kazakkien kansakunnanetnogeneesiä.

Toiseksi huomattavia kulttuurisaavutuksia, joista tulee puhe tuonnempana, ei ole tuotu arolle

vaan useimmassa tapauksessa ne ovat syntyneet nimenomaan meidän maillamme ja vasta

myöhemmin levinneet täältä länteen, itään, pohjoiseen ja etelään.

Kolmanneksi viime vuosikymmenten historialliset löydöt vahvistavat eittämättä erottamattoman

yhteyden esi-isiemme ja aikakauden edistyneimpien teknologisten keksintöjen välillä ja

auttavatarvioimaan uudestaan Suuren aron merkityksen maailmanhistorialle.

Lopuksi joidenkin kazakkiheimojen ja -sukujen nimitykset ovat satoja vuosia vanhempia kuin

etnonyymi kazakki, mikä todistaa kiistämättä aivan toisenlaisesta kansallisen historian

horisontista, kuin aiemmin on oletettu.

Eurooppa-keskeinen näkökulma on estänyt näkemästä sitä tosiseikkaa, että sakat, hunnit ja

kantaturkkilaiset olivat osa meidän kansamme etnogeneesiä.

Samalla on periaatteellisesti tärkeää todeta, että Kazakstanin historia onosa monien aluettamme

pitkiä aikoja asuttaneiden etnisten ryhmien historiaa. Se on meidän yhteistä historiaamme, johon

ovat tuoneet panoksensa monet merkittävät, eri etnisiin ryhmiin kuuluvat henkilöt.

Meidän olisi tarkasteltava positiivisesti historiaamme pitäytymättä historiallisten tapahtumien

valikoivaan valottamiseen sopivien suhdanteiden mukaan. Musta on valkoisen erottamaton

seuralainen. Yhdessä ne muodostavat ainutkertaisen elämän kirjon – oli kyse yksittäisestä

ihmisestä tai kokonaisesta kansasta. Historiassamme on ollut monia dramaattisia hetkiä ja

tragedioita, kuolemaa kylväviä sotia ja konflikteja, sosiaalisesti vaarallisia kokeiluja ja poliittisia

mullistuksia. Emme saa unohtaa niitä. On tiedostettava ja kohdattava historiansa kaikessa sen

monitahoisuudessa ja moniulotteisuudessa.

Kyse ei ole oman suuruutensa esittelystä muiden kansojen roolia alentaen. Tärkeintä on

hahmottaaviileästi ja objektiivisesti roolimme maailmanhistoriassa tiukasti tieteellisissä

tosiasioissa pitäytyen.

Tässä tulemme Suuren aron seitsemään ulottuvuuteen.

* * *

I. Kansallisen historian aika ja avaruus

Liioittelematta voidaan sanoa, että monet aineellisen kulttuurin tuotokset ovat peräisin

kotiseudultamme. Moni sellainen asia, jota ilman ei tulla toimeen nyky-yhteiskunnassa, on

aikanaan keksitty meidän asuinseuduillamme. Arojen asukkaat ovat tuottaneet maailmalle useita

teknisiä uutuuksia ja tehneet keksintöjä, joita käytetään yhä nykyään kaikkialla maailmassa.

Historiankirjoituksissa on säilynyt useita kuvauksia siitä, miten kazakkien esi-isät ovat

toistuvasti muuttaneet perinpohjaisesti poliittisen ja taloushistorian kulkua laajoilla Euraasian

alueilla.

1. Ratsastuskulttuuri

Kuten tunnettua, Suuri aro lahjoitti maailmalle hevosten pidon ja ratsastuskulttuurin.

Ihminen kesytti ensimmäisen hevosen nykyisen Kazakstanin alueella, kuten Botai-heimon

asuinalueella maan pohjoisosassa tehdyt kaivaukset osoittavat.

Hevosen kesyttäminen antoi esi-isillemme tuona aikana mielettömänetuaseman ja merkitsi

maailmanlaajuisesti valtavaa mullistusta taloudessa ja sodankäynnissä.

Lisäksi hevosen kesyttäminen loi perustan ratsastuskulttuurille. Jousella, keihäällä tai sapelilla

varustetusta ratsukosta tuli eräänlainen aikakautensa symboli, kun historian näyttämölle astuivat

paimentolaiskansojen perustamat mahtavat imperiumit.

Kuva lipunkantajasta ratsailla on sankarillisen aikakauden tunnistettavin symboli ja erityinen

paimentolaisuuden "kulttuuritunnus", joka liittyy ratsastuskulttuurin syntyyn.

Autonmoottorien tehoa mitataan yhä hevosvoimilla. Näihin päiviin säilynyt vanha perinne onkin

tunnustus tuolle suurenmoiselle aikakaudelle, jolloin maapalloa hallitsi ratsastaja.

Ei pidä unohtaa, että ihmiskunta nautti 1800-luvulle asti tämän suuren, muinaiselta kazakkien

asuinalueelta periytyneen teknologisen mullistuksen hedelmistä.

Nykyvaatetuksen ensimmäiset perusosat ovat peräisin muinaisilta arokansoilta.

Ratsastuskulttuuri toi mukanaan myös ratsusotilaalle parhaiten sopivan puvun. Mukavuutta ja

käytännöllisyyttä tavoitellessaan esi-isämme jakoivat ratsastajan vaatetuksen päällys- ja

alusvaatteisiin. Näin he tulivat keksineeksi housujen ensimmäiset esikuvat.

Housut vapauttivat liikkeet ratsastettaessa ja taistelussa ratsain. Aron asukkaat käyttivät housujen

ompeluun nahkaa, huopaa, hamppua, villaa ja pellavaa. Valmistustavassa ei ole tuhanteen

vuoteen tapahtunut periaatteellisia muutoksia. Kaivauksissa löydettyjen muinaisten housujen

muoto on sama kuin nykyisin pidettävien.

Tiedossa on myös, että kaikki nykyiset saapasmallit ovat paimentolaisten hevosmiesten

pehmeiden varrellisten ja korollisten saappaiden "jäljitelmiä".

Ratsun ohjattavuuden parantamiseksi aron ratsastajat kehittivät korkean istuimen ja jalustimet.

Uudistukset mahdollistivat tukevan asennon ratsun selässä ja aseen – jousen, keihään tai sapelin

– tehokkaan käyttelyn kovassakin vauhdissa.

Esi-isämme kehittivät huippuunsa jousiammunnan ratsailta. Samalla muuttui myös aseen

rakenne: siinä yhdistettiin eri materiaaleja tiiviiksi kompositioksi, sen käyttömukavuus ja

tehokkuus paranivat ja nuoliin tuli sulitus ja metallikärki, joka lävisti vihollisen

suojavarustuksen.

Toinen teknologinen uutuus, Kazakstania asuttaneiden turkkilaisten heimojen tuominen, oli

sapeli, jonka tunnusmerkkinä oli suora tai käyrä terä ja leikkauspinnan puolelle käännetty kahva.

Sapelista tuli tärkein ja yleisin hyökkäysase.

Esi-isämme ensimmäisinä maailmassa kokosivat levyhaarniskan sekä ratsulle että ratsastajalle.

Tästä kehittyivät raskaasti aseistetutratsukot, jotka olivat Euraasian paimentolaisten tärkein

sodankäyntiin tuoma uudistus. Kehitys alkoi ensimmäisellä vuosituhannella eaa. jatkuen

ajanlaskumme ensimmäiselle vuosisadalle ja johti erityisten sotajoukkojen, raskaasti aseistetun

ratsuväen muodostumiseen. Ne pitivät pitkään yllä arokansojen sotilaallista ylivoimaa aina

tuliaseiden keksimiseen ja joukkomittaiseen käyttöön.

2. Metallintyöstö Suurella arolla

Metallien valmistuksen keksiminen avasi uuden historiallisen aikakauden ja muutti lopullisesti

ihmiskunnan kehityskulun. Kazakstanin maaperässä on runsaasti erilaisia metallimalmeja, minkä

takia alueesta tuli yksi ensimmäisistä metallurgian synnyn keskuksista. Jo kaukaisessa

menneisyydessä Keski-, Pohjois- ja Itä-Kazakstanin seuduilla syntyi alkeellista

kaivannaistuotantoa sekä pronssin, kuparin, lyijyn, raudan, hopean ja kullan sulatusta ja raudan

valssausta.

Esi-isämme kehittivät jatkuvasti uusien lujempien metallien valmistusta, mikä avasi heille

mahdollisuudet nopeuttaa teknologian kehitystä. Kaivauksista on löydetty metallinsulatusuuneja,

koriste- ja käyttöesineitä sekä vanhoja aseitatodisteina maatamme kaukaisessa menneisyydessä

asuttaneiden arokansojen korkeasta teknologisesta kehityksestä.

3. Eläinornamentiikka

Esi-isämme elivät täydellisessä harmoniassa ympäröivän maailman kanssa ja pitivät itseään

erottamattomana osana luontoa. Tämä elämänmuodon perusperiaate muovasi Suuren aron

kansojen maailmankuvan ja arvomaailman. Muinaisen Kazakstanin asukkailla oli kehittynyt

kulttuuri, he olivat omaksuneet kirjoitustaidon ja heillä oli oma tarusto, mytologia.

Näkyvin elementti heidän jättämässään perinnössä, taiteellisen omaleimaisuuden ja henkisen

sisällön rikkauden ilmentymä, on tyyliteltyjen eläinaiheiden käyttö taiteessa. Eläinten

kuvaaminen käyttötaiteessa symboloi ihmisen ja luonnon yhteyttä ja ilmensi arokansojen

henkisiä arvoja.

He kuvasivat ennen kaikkea petoeläimiä ja näistä enimmäkseen kissapetoja. Tuskin on sattumaa,

että yksi itsenäisen Kazakstanin symboleista on lumileopardi – paikallisen eläimistön

harvinainen ja jalo edustaja.

Eläinornamenteissa ovat nähtävissä myös esi-isiemme kehittyneet tuotantotavat, kuten

koristeveisto ja metallin työstö kuparia ja pronssia sulattamalla ja valamalla sekä lehtikullan

vaativa valmistus.

Kaiken kaikkiaan eläinornamentiikka on yksi maailman taiteen korkeimmista saavutuksista.

4. Kultainen mies

Maailman tieteen kannalta sensaatiomainen löytö, joka sai arvioimaan uudella tavalla

juuriamme, oli Kazakstanista Issyk-järvestä vuonna 1969 löydetty "Kultainen mies", jonka

taiteentutkijat nimesivät Kazakstanin Tutankhamoniksi.

Soturi avasi meille monia asioita. Esi-isämme tekivät uskomattoman hienoja taideteoksia, jotka

yhä ihastuttavat katsojaa. Soturin taiturillinen varustus osoittaamuinaisten mestareiden

hallinneen kullan työstötekniikan. Löytö toi myös esiin rikkaan,Aron sivilisaation voimaa ja

estetiikkaa kuvaavan mytologian.

Arolla ylistettiin tällä tavalla johtajan persoonaa kohottamalla hänet aurinkojumalan veroiseksi.

Haudan ylellinen varustelu antoi viitteen esi-isien henkisistä perinteistä. Yhdessä soturin vierestä

löydetyssä hopeamaljassa havaittiin raapimalla tehtyjä merkkejä, jotka ovat jälkiä vanhimmasta

Keski-Aasiasta löydetystä kirjoituksesta.

5. Turkkilaisen maailman kehto

Suuri merkitys kazakkien ja muiden Euraasian kansojen historialle on Altain vuoristolla.

Ikiajoista nämä suurenmoiset vuoret ovat kaunistaneet Kazakstanin kasvoja ja tarjonneet

turkkilaisille alkukodin. Juuri täältä sai alkunsa ensimmäisellä vuosituhannella turkkilainen

maailma ja Suuren aron elämässä alkoi uusi aikakausi.

Historia ja maantiede muodostivat turkkilaisille valtioille, suurille aron imperiumeille, erityisen

perimysjärjestyksen. Vuosisatojen ajan ne astuivat vuoron perään toistensa tilalle jättäen

merkittävän jälkensä keskiaikaisen Kazakstanin poliittiseen ja kulttuurimaisemaan.

Laajalle maantieteelliselle alueelle levittäytyneet turkkilaiset osasivat sovittaa yhteen

paimentolais- ja ratsastuskulttuurin, mistä lähti liikkeelle keskiaikaisten kaupunkien kukoistus ja

kehitys taiteen, tieteen ja kansainvälisen kaupan keskuksiksi. Esimerkiksi keskiaikainen Otyrar

antoi ihmiskunnalle yhden maailman älymystön suurmiehistä, Abū Nasr al-Fārābi, joka

tunnetaan lännessä Al Farabina.Turkistanissa eli ja kirjoitti runoja yksi turkkilaisten kansojen

suurista hengellisistä johtajista Khawaja Ahmed Jasawi.

6. Suuri silkkitie

Kazakstanin ainutlaatuinen maantieteellinen sijainti Euraasian mantereen keskipisteessä on

kaikkina aikoina edesauttanut "käytävien" muodostumista maiden ja sivilisaatioiden välille.

Nämä maareitit alkoivat yhdistyä jo ajanlaskumme ensi hetkistä Suuren silkkitien järjestelmäksi,

Suur-Euraasian itä- ja länsi- sekä pohjois- ja eteläosia yhdistäväksi kauppa- ja kulttuurisuhteiden

verkostoksi.

Silkkitiestä tuli kestävä perusta maailmanlaajuisen tavaranvaihdon ja kansojen välisen

kulttuuriyhteistyön synnylle ja kehitykselle.

Suuren aron asuttajilla oli keskeinen rooli kuljetusväylien moitteettomassa järjestämisessä ja

turvallisuuden takaamisessa vanhan ja keskiajan strategisella kauppareitillä. Arovyöhyke yhdisti

kiinalaisen, intialaisen, persialaisen, Välimeren, Lähi-idän ja slaavilaiset sivilisaatiot.

Suuri silkkitie kulki syntyhetkestään lähtien suurimmaksi osaksi turkkilaisten imperiumien

alueilla. Nimenomaan turkkilaisvallan aikana keskisessä Euraasiassa Suuri silkkitie saavutti

suurimman kukoistuksensa ja vaikutti talouden kukoistukseen ja kulttuurin kehitykseen

kansainvälisesti.

7. Kazakstan – omenien ja tulppaanien kotimaa

On osoitettu tieteellisesti, että Alataun alarinteet ovat omenien ja tulppaanien "historiallinen

kotimaa". Juuri täältä nämä vaatimattomat mutta maailmanlaajuisesti arvostetut kasvit ovat ajan

kuluessa levittäytyneet kaikkiin maihin. Kazakstanissa säilytetäänkin kaikkien maapallolla

viljeltävien omenien kantamuotoa, Malus sieversii -metsäomenaa, joka on lahjoittanut

maailmalle yhden nykyisistä yleisimmistä hedelmistä. Tunnetut omenat ovat meidän

omenapuulajimme tuottamien hedelmien geneettisiä muunnoksia. Zailiski Alataun alarinteiltä

Kazakstanista lajike lähti leviämään Silkkitien muinaisia reittejä seuraten Välimeren maiden

kautta kaikkialle maailmaan. Suositun hedelmän pitkän historian symbolina yksi kauneimmista

maamme eteläisistä kaupungeista kantaa nimeä Almaty.

Täällä, Chu-Ilijskin vuoristossa, tavataan yhä luonnonvaraisena kazakstanilaisen kasviston

helmeä, kääpiötulppaania (Regel).

Näitä ihastuttavia kasveja alkoi nousta autiomaan ja Tien Shanin vuoriston väliselle kaistaleelle.

Kazakstanin seuduilta vaatimattomat mutta erikoiset kukat levittäytyivät vähitellen kaikkialle

maailmaan valloittaen kauneudellaan kansojen sydämet.

Nykyään maailmassa on yli kolmetuhatta viljeltyä tulppaanilajiketta, joista suurin osa on meidän

paikallisten kukkiemme "jälkeläisiä". Kazakstanissa kasvaa 35 tulppaanilajiketta.

* * *

II. Historiatietoisuuden modernisointi

Kaikki nämä kysymykset vaativat vakavaa pohdintaa. Ne koskevat maailmankatsomuksemme

perusteita, kansan menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

Käsitykseni mukaan meidän on aloitettava tämä työ muutamasta suurhankkeesta.

1. Arkisto-2025

Itsenäisyyden vuosina kansamme menneisyyttä on tutkittu paljon, muun muassa MedeniMura -

ohjelmassa [Мәденимұра] on onnistuneesti palautettu unohtuneita historiallisia yksityiskohtia.

Monet dokumentoidut todisteet esi-isiemme elämästä ja heidän ainutlaatuisesta sivilisaatiostaan

eivät kuitenkaan vielä ole tieteellisen tutkimuksen piirissä vaan odottavat hetkeään monissa

maailman arkistoissa.

Siksi mielestäni on laadittava seitsenvuotinen ohjelma Arkisto-2025, jossa kartoitettaisiin

perusteellisesti kaikki kotimaiset ja ulkomaiset arkistot alkaen antiikin ajasta ja päätyen

nykyaikaan.

Arkistotietojen haku- ja tutkimustyössä historioitsijoiden, arkistonhoitajien ja

kulttuurintutkijoiden työryhmissä on keskityttävä kotimaisten ja suurimpien ulkomaisten

arkistojen systemaattiseen ja pitkäaikaiseen yhteistyöhön.

Tämä kaikissa suhteissa tärkeä toiminta ei saa muuttua "akateemiseksi matkailuksi" valtion

kustannuksella. Arkistotiedot on kerättävä tunnontarkasti ja sen lisäksi ne on tallennettava

digitaalisesti kaikkien asiantuntijoiden ja laajan yleisön saataville.

Maan historian kunnioituksen ja isänmaallisuuskasvatuksen tulee alkaa koulunpenkiltä. Siksi

maan kaikkiin kouluihin ja kotiseutumuseoihin on perustettava historiallista ja arkeologista

tutkimusta. Kansallisen historian tuntemus luo tunteen kaikkien kazakstanilaisten yhteisestä

alkuperästä.

2. Suuren aron suurnimet

Historiallinen prosessi on tunnetusti joukkojen tietoisuudessa luonteeltaan ennen muuta

personoitunutta. Monet kansat ylpeilevät syystäkinmuinaisilla maineikkailla henkilöillään, joista

on tullut eräänlaisia maidensa lähettiläitä.

Esimerkiksi sellaiset maailmankuulut menneiden aikojen henkilöt, kuin Tutankhamon,

Kungfutse, Aleksanteri Suuri, Shakespeare, Göthe, Pushkin ja George Washington, ovat tänä

päivänä mittaamattoman arvokasta pääomaa "valtioilleen" edistäen niiden menestystä maailman

näyttämöllä.

Suuri aro on synnyttänyt myös koko joukon merkkihenkilöitä, joista mainittakoon Al Farabi ja

Khawaja Ahmad Yasawi, Kül-Tegin ja Beibars (Baibars), Tauke ja Abylai, Kenesary jaAbai.

Siksi meidän tulee ensiksikin perustaa ensyklopedinen oppimispuisto "Suuren aron suurnimet",

jossa esitellään veistosmuistomerkkejä historiamme merkkihenkilöiden ja heidän saavutustensa

kunniaksi.

Toiseksi on ryhdyttävä valtiontilauksen turvin perustamaan nykytaiteen galleriaa, jossa

esitelläänaikansa suuria ajattelijoita, runoilijoita ja hallitsijoita nykykirjallisuudessa, musiikissa,

teatterissa ja kuvataiteissa.

Klassisten formaattien lisäksi tätä tarkoitusta varten on aktivoitava myös vaihtoehtoisen nuorten

taiteen luova potentiaali. Työhön voidaan ottaa mukaan myös ulkomaisia mestareita ja luovia

kollektiiveja.

Kolmanneksi on systematisoitava ja aktivoitava työtä yleistajuisen, laajan historiallisen

perspektiivin kattavan sarjan "Suuren aron merkkihenkilöitä" [Ұлы Дала тұлғалары]

kuvaamiseksi ja levittämiseksi.

Lisäksi voidaan muodostaa kansainvälisiä monimuotoryhmiä, joissa kazakstanilaisten tutkijoiden

rinnalla työskentelee ulkomaisia asiantuntijoita. Näin sankareidemme elämästä ja työstä saadaan

tietoa sekä kotimaassa että ulkomailla.

3. Turkkilaisen maailman alkukoti

Kazakstan on turkkilaisten alkukoti, pyhä "Kara shanyrak". Täältä, meidän aroiltamme, lähtivät

eri puolille maailmaa turkkilaiset heimot ja kansat, joiden panos muiden maiden ja seutujen

historian kulkuun on ollut merkittävä.

Meidän on käynnistettävä hanke "Turkkilaisen sivilisaation kehitys alkuhetkistä nykyisyyteen",

jonka yhteydessä voidaan järjestää Turkkilaisuuden tutkijoiden maailmankongressi Astanassa

vuonna 2019 sekä Turkkilaisten kansallispäivät, joiden aikana maailman museoissa tuodaan

näytteille muinaisturkkilaista esineistöä. On myös tärkeää perustaa Wikipedian mallin mukaan

yhtenäinen turkinkielisten teosten online-kirjasto, jonka ylläpitäjänä Kazakstan voisi toimia.

Lisäksi kehitettäessä Turkestanista uutta aluekeskusta on vahvistettava systemaattisesti sen

kansainvälistä asemaa.

Kazakstanin muinainen pääkaupunki on paitsi kansamme henkinen keskus, myös pyhä paikka

koko turkkilaiselle maailmalle.

4. Suuren aron muinaisen taiteen ja tekniikan museo

Meillä on kaikki mahdollisuudet perustaa Suuren aron muinaisen taiteen ja tekniikan museo

Ulydala [Ұлы дала]. Siihen voidaan kerätä taideaarteita ja tekniikkaa, muun muassa eläinaihein

koristeltua esineistöä, Kultaisen miehen varusteita sekä hevosen koulutusprosessiin, metallurgian

kehittymiseen ja aseiden ja ammusten valmistukseen liittyviä esineitä ja muita kättentöitä. Siinä

voitaisiin asettaa näytteille arvokkaita arkeologisia löytöjä ja Kazakstanin alueelta löydettyjä

arkeologisia kokonaisuuksia, joista voidaan seurata talouden eri alojen kehitystä maassamme eri

historiallisina aikakausina.

Voisimme perustaa myös Suuren aron suuret sivilisaatiot -seuran tekemään kansallisen historian

rekonstruointeja ja järjestää sen voimin Astanassa ja muualla Kazakstanissa festivaaleja aiheina

muinaiset sakat, hunnit, suurten turkkilaisten kaanikuntien aika ja muut aiheet. Aihepiirien

parissa voidaan toimia samanaikaisesti tarjoten nähtävää ja koettavaa harrastajien kiinnostuksen

mukaan.

Kiinnostava matkailuhanke on muinaisen kaupungin Otyrarin osittainen rekonstruointi, jossa

rakennetaan uudelleen kaupunkiympäristön kohteita, kuten taloja, katuja, julkisia paikkoja,

vesijohtoja, kaupunginmuuri ja muita.

Tässä pitää panostaa erityisesti tiedon jakamiseen ja matkailun kehittämiseen tältä pohjalta.

5. Tuhat vuotta arojen suullista kansanperinnettä ja musiikkia

Meidän on laadittava Aron kansanperinteen antologia, johon kerätään Suuren aron jälkeläisten

suullisen perinteen parhaat teokset tuhannen vuoden ajalta, muun muassa satuja, legendoja,

muinaisrunoja, perimätietoa ja eepoksia.

Lisäksi on julkaistava kokoelmateos Suuren aron vanhat teemat, joka sisältää perinteisille

kazakstanilaisille soittimille (kobyz, dombra, sybyzgy, sazsyrnaja ja muut) sävellettyjä

merkkiteoksia.

Suuren aron suullinen kansanperinne ja melodiat tulee herättää henkiin digitaalisessa muodossa.

Hanketta toteuttamaan on otettava kotimaisia ja ulkomaisia ammattilaisia, jotka systematisoinnin

lisäksi pystyvät ajanmukaistamaan Aron rikasta perintöä.

Kulttuurimme päätapahtumilla, henkilöillä ja aiheilla ei ole rajoja, ja niitä on tutkittava

systemaattisesti ja levitettävä kaikkialle Keski-Aasiaan ja koko maailmaan.

Suullisen ja musiikkiperinteen modernisoinnissa on käytettävä formaatteja, jotka ovat nyky-

yleisölle läheisiä ja ymmärrettäviä.

Esimerkiksi vanhoja sanoja ja kirjoituksia voidaan havainnollistaa kuvituksin tai ne voidaan

esittää näyttävinä videoina. Äänet ja melodiat puolestaan voidaan tuottaa paitsi autenttisin

soittimin, myös nykyaikaisin sähköisin instrumentein.

Lisäksi on organisoitava tutkimusretkiä Kazakstanin alueille ja muihin maihin etsimään yhteisiä

kansanperinteen historiallisia juuria.

6. Elokuvan ja television historia

Nykyisessä maailmassa elokuvataiteella on valtava merkitys kansojen historialliselle

itsetunnolle.

Näyttävillä elokuvahahmoilla on toisinaan joukkojen tajuntaan suurempi vaikutus, kuin

perinteisten tieteellisten tutkimusten dokumentaalisilla henkilökuvilla.

Siksi lähiaikoina on käynnistettävä dokumenttidraamojen, televisiosarjojen ja kokopitkien

elokuvien tuotantosarja, jossa kuvataan Kazakstanin sivilisaation historian katkeamattomuutta.

Näitä hankkeita on toteutettava laajassa kansainvälisessä yhteistyössä parhaiden kotimaisten ja

ulkomaisten käsikirjoittajien, ohjaajien, näyttelijöiden, tuottajien ja muiden nykyajan

elokuvateollisuuden asiantuntijoiden kanssa.

On lisäksi laajennettava uusien historiallisten televisio- ja elokuvateosten

lajityyppivalikoimaa seikkailuaiheista ja melodraamoista nykyajan katsojan suosimaan

fantasiaan ja videopalvelujen huippujännitystarjontaan.

Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää Suuren aron rikasta mytologista ja folkloristista materiaalia.

Erityisesti on huomioitava kasvamassa oleva sukupolvi, joka haluaa katsella kansallisia

supersankareita esitteleviä laadukkaita lastenelokuvia ja piirrettyjä sarjoja.

Meidän maineikkaat sotasankarimme, ajattelijamme ja hallitsijamme kelpaavat esikuviksi niin

Kazakstanissa kuin kaikkialla maailmassa.

Loppusanat

Puolitoista vuotta sitten julkaisin kirjoituksen otsikolla Katse tulevaisuuteen: yhteiskunnallisen

tietoisuuden nykyaikaistaminen, joka sai laajaa huomiota.

Katson edellä esiteltyjen hankkeiden olevan jatkoa Ruhanizhangyru -ohjelmalle.

Kansalliseen Ruhanizhangyru -ohjelmaan tehdyt uudistukset mahdollistavat esi-isiemme

vuosisataisen perinnön ajanmukaistamisen tekemällä sen ymmärrettäväksi ja

digitaalitodellisuudessa käytettäväksi.

Olen vakuuttunut siitä, että kansalla, joka muistaa ja arvostaa historiaansa ja on ylpeä siitä, on

edessä suuri tulevaisuus. Ylpeys menneisyydestä, nykyisyyden käytännöllinen arviointi ja

positiivinen katse tulevaisuuteen – siinä maamme menestyksen takeet.

Created at : 21.11.2018, 17.05, Updated at : 23.11.2018, 18.05